Teini-ikäisille perheen yhteisillä ruokahetkillä on väliä, toteaa juuri julkaistu kanadalaistutkimus. Yli 26 000 11-15 vuotiasta kanadalaisteiniä vastasi kansalliseen terveyskyselyyn vuonna  2010. Tutkimuksessa tutkittiin mm. nuorten psyykkistä hyvinvointia ja perheen yhteisten ruokailujen määrää viikossa. Vastaajan iästä, sukupuolesta ja perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta perheen yhteisten ruokailujen määrä oli yhteydessä nuorten psyykkiseen hyvinvointiin.

Mitä useammin perhe söi yhdessä, sitä vähemmän nuorilla oli tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia. Perheen kanssa aterioivat nuoret olivat myös luottavaisempia ja auttavaisempia muita kohtaan.

Tutkijat olivat yllättyneitä tuloksista. He eivät olleet odottaneet, että perheen yhteinen ruokailu olisi yhteydessä niin moniin nuorten psyykkiseen hyvinvointiin liittyviin tekijöihin. Lisäksi yhteiset ateriat olivat tärkeämpiä kuin esimerkiksi se, että kokiko nuori voivansa jutella vanhempiensa kanssa helposti. Näyttäisi siis siltä, että kanadalaisille teineille mahdollisuus yhdessäoloon ja kommunikaatioon on tärkeämpää kuin kommunikaation laatu.

Miten sitten Suomessa? Suomessahan kerätään vastaavia aineistoja peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa joka kevät. Toistaiseksi suomalaiset tutkijat ovat olleet kiinnostuneempia teinien hampaiden pesusta ja juotujen maitolasien määrästä kuin perheiden yhteisistä aterioista. Ehkä Suomessa ajatellaan, että perheet syövät ateriat yhdessä. Mutta ruokakulttuuri on meilläkin muuttumassa ja olisi mielenkiintoista tietää, mikä on perheiden yhteisten ruokailuhetkien merkitys suomalaisten teinien psyykkiselle hyvinvoinnille.