Maanantaiblogi

Tykkää

Maaliskuun PNAS (Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America) julkaisi artikkelin jättämistämme digitaalisista jalanjäljistä, tässä tapauksessa tykkäämisistämme Facebookissa. Tutkimus perustuu 58 000 vapaaehtoisen tutkittavan Facebookin tykkäämisiin ja psykologisiin testeihin. Tutkijat vertasivat, minkälaisen kuvan ihmisestä tykkäämiset ja psykologiset testit antavat.

Kävi ilmi, että Facebookin tykkäämisten perusteella voitiin ennustaa hyvin tarkasti ihmisten sukupuolta, seksuaalista suuntautumista ja poliittista kantaa. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta, koska jo aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että sukupuolen ja poliittisen kannan ennustaminen on melko helppoa mm. musiikkimaun, internetin selailuhistorian tai kirjoitusten perusteella. Mutta toisin kuin vaikka internetin selailuhistoria, Facebookin tykkäämiset ovat julkisia ainakin yksilön Facebook-kavereille ja ehkä laajemmallekin yleisölle riippuen yksityisyysasetuksista.

Tutkijat pystyivät ennustamaan tarkasti myös enemmän psykologisia ominaisuuksia. Parhaiten Facebookin tykkäämiset ennustivat yksilön älykkyyttä ja persoonallisuuden piirteistä avoimuutta.

Tutkimuksen tulokset herättävät monenlaisia ajatuksia. Tutkijat pohtivat tietysti niiden kaupallista merkitystä. Jo nythän Facebook ansaitsee paljon rahaa hyvin kohdennetulla mainonnalla.Tämä voidaan tietysti nähdä negatiivisena tai positiivisena asiana. Sen sijaan Facebookin ja internetin tarjoamat mahdollisuudet käyttää näitä tietoja väärin, ilman henkilön suostumusta ja usein hänen tietämättään, on yksi sosiaalisen median varjopuolista ja uhkista. Joissain tapauksissa tämä saattaa  heikentää yksilön psyykkistä hyvinvointia ja olla jopa hengenvaarallista.

Suomessa diginatiivit joutuivat maaliskuussa pohtimaan psykologian ylioppilaskokeessa sosiaalisen median merkitystä nuoruusiän kehitykselle. Tutkimustietoa siitä on vielä kovin vähän. Facebook on ollut nuorten arkipäivää Suomessa vasta vajaa 10 vuotta, joten pitkittäistutkimuksia sen merkityksestä nuoruusiän kehitykselle ei ole. Mutta jos jotain, niin 18-vuotiaita kannattaa laittaa pohtimaan kysymystä. He ovat ensimmäisiä nuoria, jotka ovat kehittyneet sosiaalisen median kanssa. Psykologian sensorina on mielenkiintoista lukea ylioppilaskokelaiden ajatuksia sosiaalisen median merkityksestä heille, koska omista kokemuksistaanhan nuoret vastauksissaan kertovat.

Artikkelin voit lukea tästä.