A – Väkivallasta vapaaksi ry:n ja Oulun ensi- ja turvakoti ry:n Varjo-projektia, jonka tarkoitus oli kehittää vainoamisen eri osapuolille palveluita, kuten ehkäisevää työtä ja kuntoutusta. Tutkimme neljän eron jälkeiseen vainoamiseen syyllistyneen miehen tuottamaa sukupuolipuhetta aineistolähtöisellä diskurssianalyysillä. Tutkimuksen aineistona olivat VIOLA ry:n työntekijöiden tekemien haastattelujen nauhoitukset. Tarkastelimme sukupuolen rakentumista puheessa positioinnin, kategorioiden ja valta-asemien käsitteiden kautta. Miehet tuottivat puhetta monipuolisesti naisista, miehistä sekä naisten ja miesten välisestä vuorovaikutuksesta. Naisia konstruoitiin puheessa esimerkiksi äideiksi, pettäjiksi, tukijoiksi ja turvaajiksi esimerkiksi parisuhteen, eron ja riitojen diskursseissa. Miehiä rakennettiin nöyryytyksen, työnteon, stereotyyppisten ominaisuuksien ja roolien kautta mustasukkaisuuden, pettämisen ja suhteiden diskursseissa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko rajavartijan peruskurssin valintamenestys yhteydessä opiskelijavalinnan onnistumiseen motivaation, sitoutumisen, arvojen ja itseluottamuksen näkökulmista. Osana tutkimustehtävää selvitettiin myös rajavartijoiden motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineisto koostui rajavartijan peruskursseilta vuosina 2014–2016 valmistuneille rajavartijoille toteutetusta strukturoidusta työelämäkyselystä (N = 103). 52 osallistujaa antoi luvan yhdistää kyselyvastaukset valintakokeen ja rajavartijan peruskurssin opintojen arvosanatietoihin. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin korrelaatiokertoimella ja keskiarvotesteillä. Pääsykokeen soveltuvuusarviointi (psykologinen testi ja haastattelu) oli positiivisesti yhteydessä rajavartijoiden motivaatioon ja työn sopivuuteen. Motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttivat myös hakupäätöksen helppous, aika valmistumisesta, työkyky, työtehtävä, työyksikkö, peruskurssia edeltävä työkokemus ja sukupuoli. Motivaatioon ja työn sopivuuteen eivät vaikuttaneet rajavartijan peruskurssin numeerisesti arvioitujen kokeiden opintomenestys tai valintamenestys.
Kiinnostus rakenneyhtälömalleja kohtaan on kasvanut käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa. Rakenneyhtälömalleja käyttävä tutkija voi laatia teoriaperusteisen tilastollisen mallin, joka yhdistää suorien havaintojemme ulkopuolella olevat teoreettiset käsitteet tutkijan keräämään aineistoon, ja testata, vastaako malli aineistoa. Tällaisen konfirmatorisen analyysin lisäksi aineistoa on mahdollista tutkia myös eksploratiivisesti. Tällöin tutkija voi esimerkiksi mallintaa aineiston heterogeenisyyttä etsimällä aineistossa piileviä ryhmiä. Rakenneyhtälömallinnuksen monipuolisuutta kuvaa se, että konfirmatorisia ja eksploratiivisia analyyseja voidaan tehdä muuttuja- tai henkilökeskeisesti tai niitä yhdistelemällä. Rakenneyhtälömallinnuksen yleistyessä on kasvanut tarve ymmärtää, miten teoreettiset käsitteet yhdistetään malliin ja mitä tieteenfilosofisia oletuksia tähän sisältyy. Tämän artikkelin päätarkoituksena on esitellä käsitteellinen malli, jonka avulla käyttäytymistieteen tutkija voi tarkastella mallinnettavan teoreettisen käsitteen (ilmiön), aineiston, tilastollisen mallin ja sisältöteorian välisiä suhteita.