Suomessa alkoholinkäytön mielletään usein kuuluvan yksilön valinnanvapauden piiriin. Samalla tiedetään, että valtaosa pahoinpitelyistä tehdään humalassa, tyypilliseen kotihälytykseen liittyy alkoholi ja noin 70 prosentissa henkirikoksista kaikki tapauksen osapuolet ovat alkoholin vaikutuksen alaisina. Tyypillinen suomalainen tappo on humalaisen puukottama toinen humalainen. Alkoholihaitat heijastuvat läheisiin, sivullisiin ja koko yhteiskuntaan monin tavoin.
”Koulu ei tasaa eroja matematiikan taidoissa”, uutisoi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi kansallisena matematiikkapäivänä 25.4.2017. Karvin laaja seurantatutkimus osoitti, että ero heikosti ja hyvin osaavien oppilaiden välillä säilyi samana peruskoulun kolmannelta luokalta toisen asteen loppuun (Metsämuuronen, 2017). Nuorten menestymisellä kansainvälisessä The Program for International Student Assessment (PISA) -vertailussa on oma osansa suomalaisen matematiikkaosaamisen murheellisessa tarinassa. Vaikka suomalaisten 15-vuotiaiden matematiikan osaaminen on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa, matematiikan osaaminen on heikompaa kuin koskaan aikaisemmin (OECD, 2016). Verrattuna vuoden 2003 PISA-tuloksiin osaamisen keskiarvo on laskenut Suomessa enemmän kuin missään muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Erityisen huolestuttavaa on poikien tulosten heikkeneminen. Mikä avuksi, jotta suomalaisen matematiikkaosaamisen tarinassa kääntyisi onnellisempi lehti?
Sosiaalinen media on limittynyt päivittäisiin tapoihimme kuluttaa, oppia, vuorovaikuttaa ja osallistua. Ne näkyvät myös siinä, miten koemme itsemme ja muut. Sosiaalisessa mediassa laajojenkin verkostojen luominen sekä sisältöjen tuottaminen, jakaminen ja kuluttaminen on mullistavan vaivatonta. Sosiaalinen media onkin jatkuvasti kasvattanut merkitystään mediaympäristönä, kun esimerkiksi yhä isompi osa uutissisällöistä kulutetaan sen välityksellä.