Tieteelliset Artikkelit

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko palautumisessa jatkuvuutta työpäivän aikana ja vapaa-ajalla. Etsimme aineistosta palautumisprofiileja sen perusteella, miten hyvin työntekijät palautuvat työstä sekä tauoilla että vapaa-ajalla. Palautumista tarkasteltiin psykologisen työstä irrottautumisen ja rentoutumisen kautta. Lisäksi tutkittiin, eroavatko palautumisryhmät toisistaan työhyvinvoinnin, työn vaatimustekijöiden ja taustatekijöiden osalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin 12 organisaatiosta kerättyä kyselyaineistoa (= 919). Osallistujista 63 prosenttia oli naisia, ja keski-ikä oli 49 vuotta. Aineisto analysoitiin Mplus-ohjelmalla, jossa palautumiskokemusten perusteella toisistaan eroavia ryhmiä etsittiin latentin profiilianalyysin avulla. Latentti profiilianalyysi tuotti neljä ryhmää: 1) palautujat (= 202) eli työntekijät, jotka irrottautuivat ja rentoutuivat muita paremmin sekä tauoilla että vapaa-ajalla, 2) rentoutujat (= 275) eli työntekijät, jotka rentoutuivat sekä tauoilla että vapaa-ajalla, mutta irrottautuivat muita heikommin, 3) vapaa-ajan palautujat (= 281) eli työntekijät, jotka irrottautuivat ja rentoutuivat erityisesti vapaa-ajalla, ja 4) heikosti palautuvat (= 161) eli työntekijät, jotka palautuivat muita heikommin sekä tauoilla että vapaa-ajalla.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden eri työn tuunauksen kyselymenetelmän – Job Crafting Questionnairen (JCQ; Slemp & Vella-Brodrick, 2013) ja Job Crafting Scalen (JCS; Tims, Bakker & Derks, 2012) – rakennevaliditeettia ja menetelmien välisiä keskinäisiä suhteita sekä vertailla niiden yhteyksiä työhyvinvointiin, jota tässä tutkimuksessa arvioitiin työn imun ja yksilön ja työn yhteensopivuuden kautta. Tutkimuksessa hyödynnettiin Esimiesten työn tuunaus ja hyvinvointi -tutkimusprojektin aineistoa, joka kerättiin poikkileikkaustutkimuksena keväällä 2017 Oulun, Kajaanin ja Iisalmen kaupunkien esimiestehtävissä toimivilta sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän esimiehiltä (= 419). Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittivat, että molempien työn tuunauksen kyselymenetelmien faktorirakenne tuki teoreettisia oletuksia: JCQ sisälsi kolme ja JCS neljä tuunausstrategiaa. Menetelmät arvioivat samansuuntaisesti työtehtävien tuunausta, mutta muutoin JCQ ja JCS erottuivat toisistaan eri tuunaustapoja arvioiviksi menetelmiksi. Sekä JCS että JCQ olivat vahvemmin yhteydessä työn imuun kuin yksilön ja työn yhteensopivuuteen.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Suomessa on toteutettu viime aikoina useita uudistuksia ja säästötoimenpiteitä eri koulutussektoreilla, minkä vuoksi halusimme selvittää, kuinka opinto-ohjaajat voivat työssään ja kokevat työolonsa tällä hetkellä. Samalla tutkimme, kuinka hyvin opinto-ohjaajien työssäjaksamisen kokemuksia voidaan kuvata työhyvinvoinnin nelikenttämallin avulla, joka huomioi työhyvinvoinnin myönteiset ja kielteiset ulottuvuudet kokonaisvaltaisesti. Toteutimme opinto-ohjauksen alalla toimiville e-kyselyn syksyllä 2017. Latentin profiilianalyysin tulokset osoittivat, että vastaajien (= 854) keskuudesta löytyi kolme toisistaan eroavaa työhyvinvointiprofiilia: ’tyytyväisenä työn imussa’ (70 %), ’työ koukuttaa mutta uuvuttaa’ (25 %) ja ’työ kuormittaa ja uuvuttaa’ (5 %). Nämä työhyvinvointiprofiilit olivat yhteydessä niin työn voimavaroihin (toimiva esimies-alaissuhde, työtovereilta saatu tuki, vaikutusmahdollisuudet työssä), työn vaatimuksiin (aikapaineet ja riittämättömät resurssit ohjaustyölle) kuin työorganisaatioon: ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien havaitsimme kuuluvan peruskoulun, lukion ja ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajia tyypillisemmin profiileihin ’työ koukuttaa mutta uuvuttaa’ sekä ’työ kuormittaa ja uuvuttaa’.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Työpaikoilla yleisten kognitiivisten kuormitustekijöiden, kuten häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan, vähentäminen on tärkeää, koska ne ovat suoraan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Kognitiivisen ergonomian työpaikkainterventiotutkimuksemme tavoitteena oli vähentää työhön liittyvää kognitiivista kuormitusta. Tutkimukseen osallistui kolmesta organisaatiosta 36 työyksikköä. Tarkastelimme prosessiarvioinnin avulla intervention toteutuksen onnistuneisuutta interventio- ja verrokkiyksiköissä, ja tutkimme, eroavatko toteutuksen onnistuneisuuden tasot työhön liittyvissä muuttujissa, sekä onko toteutuksen onnistuneisuus yhteydessä vaikuttavuuteen interventioryhmässä. Aineistona olivat SujuKE-tutkimuksen alkukyselyvastaukset (= 642), interventioryhmän alku- ja loppukyselyvastaukset (= 74) sekä intervention aikana kerätty kyselyaineisto (= 390). Työyksiköt jaettiin prosessiarvioinnin perusteella kolmeen tasoryhmään intervention toteutuksen onnistuneisuuden mukaan. Tulokset osoittivat, että toteutuksen onnistuneisuus vaihteli suuresti ja oli interventioryhmässä keskimäärin korkeampi kuin verrokkiryhmässä.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Arvioiden mukaan 39–44 prosenttia peruskoulujen ja lukioiden opettajista on yli 50-vuotiaita (Opetushallitus, 2017). Tutkimuksessa selvitetään tulevaisuusorientaation (eli työuran loppupuolella nähtyjen mahdollisuuksien ja tavoitteiden) ja opettajapystyvyyden (eli opettajana onnistumisen) yhteyttä koettuun työkykyyn ja eläkeajatuksiin sekä koettua ikäsyrjintää yhteyksiä mahdollisesti muuntavana tekijänä. Keväällä 2017 sähköisesti toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui 326 yli 55-vuotiasta opettajaa ja opetusvelvollista rehtoria suomalaisista peruskouluista ja lukioista. Hierarkkisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että tulevaisuusorientaatio oli positiivisesti yhteydessä koettuun työkykyyn ja negatiivisesti yhteydessä eläkeajatuksiin. Opettajapystyvyys oli positiivisessa ja koettu ikäsyrjintä negatiivisessa yhteydessä vain koettuun työkykyyn. Lisäksi koettu ikäsyrjintä muunsi tulevaisuusorientaation ja koetun työkyvyn välistä yhteyttä siten, että tulevaisuusorientaation positiivinen yhteys koettuun työkykyyn oli voimakkaampi niillä, jotka kokivat enemmän ikäsyrjintää.

Lue lisää