Tieteelliset Artikkelit

Tutkimuksessa selvitettiin identiteetin muotoutumista aikuisuudessa työn, parisuhteen ja vanhemmuuden alueilla. Osana Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta toteutettiin puolistrukturoitu identiteettihaastattelu ikävuosina 27, 36, 42 ja 50. Tutkittavien (= 221–291) identiteettistatus (selkiintymätön, etsivä, omaksuttu tai saavutettu) määritettiin kullekin kolmelle elämänalueelle. Lisäksi selvitettiin, liittyykö identiteettistatus eri ikävaiheissa samanaikaiseen elämäntilanteeseen. Nuorilla 27-vuotiailla miehillä, joilla ei ollut kokoaikaista työtä, oli muita tyypillisemmin etsivä työidentiteetti. Saman ikäisillä naisilla vakinaisen parisuhteen puuttumiseen liittyi etsivä parisuhdeidentiteetti. 36-vuotiailla miehillä lapsettomuus liittyi etsivään tai selkiintymättömään vanhemmuusidentiteettiin. Myöhemmin yhteys elämäntilanteen ja identiteettistatuksen välillä näkyi selkiintymättömässä identiteetissä: selkiintymätön työidentiteetti oli yleisempää ilman kokoaikaista työtä olevilla miehillä 42-vuotiaana ja naisilla 50-vuotiaana, selkiintymätön parisuhdeidentiteetti ilman parisuhdetta olevilla miehillä ja naisilla 50-vuotiaana ja selkiintymätön vanhemmuusidentiteetti lapsettomilla naisilla 42-vuotiaana.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia identiteettipohjaisen johtamismotivaation yhteyksiä johtajien johtotehtävissä jatkamista koskeviin urasuunnitelmiin seuraavien viiden vuoden aikana (hakeutuminen vähemmän vaativiin johtotehtäviin, pysyminen nykyisissä johtotehtävissä ja hakeutuminen vaativampiin johtotehtäviin). Lisäksi tutkittiin, vahvistaako työn merkityksellisyys johtamismotivaation ja urasuunnitelmien välistä yhteyttä. Tutkimus perustui kyselyyn, johon osallistui johtotehtävissä toimivia professoreja, tieteentekijöitä, ekonomeja ja tekniikan akateemisia (= 266). Regressioanalyysin tulokset osoittivat, että matala identiteettipohjainen johtamismotivaatio lisäsi itsearvioitua todennäköisyyttä hakeutua vähemmän vaativiin johtotehtäviin. Vastaavasti korkea identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli yhteydessä suurempaan itsearvioituun todennäköisyyteen hakeutua vaativampiin johtotehtäviin. Työn merkityksellisyys ei vahvistanut identiteettipohjaisen motivaation ja urasuunnitelmien välistä yhteyttä, mutta se kytkeytyi todennäköisyyteen pysyä nykyisessä työtehtävässä. Tulokset osoittavat identiteettipohjaisen johtamismotivaation merkityksen johtajien urasuunnitelmissa. Mikäli johtotehtävistä vetäytymistä halutaan välttää, on organisaatioiden hyvä kiinnittää huomiota identiteettipohjaisen johtamismotivaation arviointiin jo johtajien rekrytointivaiheessa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä artikkelissa kuvaamme, miten johtajien moraalinen identiteetti näyttäytyy organisaatioissa ilmenevissä moraalisissa haasteissa ja millaisia kehityskulkuja identiteeteissä on havaittavissa. Esitämme, että Marcian identiteettistatusparadigmaa voidaan soveltaa myös moraaliseen kehitykseen. Näin ollen myös moraalisen identiteetin kypsyys voidaan määritellä kahden, identiteetin rakentamiseen liittyvän keskeisen prosessin avulla, joita ovat henkilökohtaisten arvojen aktiivinen etsiminen sekä arvoihin sitoutuminen. Lisäksi sovellamme Marcian identiteettitasapainoa horjuttavan tapahtuman käsitettä moraalisiin ongelmatilanteisiin. Empiirisessä osuudessa kuvaamme tunnistettavissa olevia kontekstiin ja/tai yksilöön liittyviä tekijöitä, jotka voivat joko tukea tai haastaa johtajien moraalisen identiteetin ilmenemistä ja kehittymistä organisaatioissa. Kokoamme esittämämme teoreettiset näkökulmat ja niihin liittyvät tutkimushavainnot tiivistetyksi malliksi, jonka pohjalta voimme yksityiskohtaisemmin ymmärtää yksilöllisiä eroja moraalisessa identiteetissä sekä sitä, miten nämä erot voivat vaikuttaa moraalisten ongelmatilanteiden kohtaamiseen ja ratkaisemiseen organisaatioissa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Eriksonilaisessa tutkimusperinteessä identiteettiä on perinteisesti tarkasteltu henkilökohtaisten sitoutumisten (persoonallinen identiteetti) kautta, yksilöllisenä ja tietoisena saavutuksena. Vähemmälle huomiolle on jäänyt niin identiteetin suhteellinen muuttumattomuus (”piirreominaisuus”) kuin yhteenkuuluvuudentunteen (sosiaalinen identiteetti) merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille. Tässä eksploratiivisessa pitkittäistutkimuksessa (Aika1 = 703, ikä = 15; Aika2 = 575, ikä = 23; Aika3 = 548, ikä = 28) tarkastelimme korrelaatio- ja regressioanalyysein, 1) onko nuoruudessa (A1) mitatulla uravalmistautuneisuudella yhteyttä persoonalliseen ja sosiaaliseen identiteettiin nuoressa aikuisuudessa (A2 ja A3), 2) millainen vaikutus identiteetissä tapahtuvilla muutoksilla on psyykkiseen hyvinvointiin nuoressa aikuisuudessa (A2:n ja A3:n välillä) sekä 3) kumpi, identiteetin persoonallinen vai sosiaalinen ulottuvuus, selittää nuorten aikuisten hyvinvointia vahvemmin (A3). Tulokset osoittivat nuoruuden uravalmistautumisella olevan merkittävä yhteys identiteettiin vielä 28 vuoden iässä. Toiseksi persoonallisen identiteetin muutoksilla nuoressa aikuisuudessa on suurempi vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin kuin sosiaalisen identiteetin muutoksilla.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä tutkimuksessa tarkastelemme toisen asteen opiskelijoiden työhön, uraan ja tulevaisuuden ammattiin liittyvää identiteettipohdintaa ja sitä, kuinka yleisiä koulutuksen keskeyttämiseen liittyvät ajatukset ovat eri identiteettiprofiileja edustavilla opiskelijoilla. Vertailemme saamiamme tuloksia lukio-opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden välillä. Tutkimus on osa laajempaa Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hanketta (2016–). Tutkimukseen osallistui 3 135 opiskelijaa, joista lukio-opiskelijoita oli 53 prosenttia. Aineistoa tarkasteltiin klusterianalyysilla, jossa esiin nousi kuusi työelämään ja ammattiin liittyvän identiteetin profiilia: 1) keskimääräinen profiili, 2) huolestunut selkiintymätön profiili, 3) saavutettu identiteetti, 4) huolestunut etsijä -profiili, 5) selkiintymätön profiili ja 6) omaksuttu identiteetti. Tutkimustuloksemme osoittavat, että vain pieni osa opiskelijoista koki toisen asteen ensimmäisenä vuonna varmuutta tulevasta työelämästään: kummassakin koulutusmuodossa vain noin viidesosa opiskelijoista sijoittui saavutetun identiteetin profiiliin. Yli 75 prosentilla opiskelijoista työelämään ja ammattiin liittyvään identiteettikehitykseen kuului huolestumista. Ammatillisessa koulutuksessa olevilla opiskelijoilla huolestuneisuus oli yhteydessä kohonneeseen koulutuksen keskeyttämisriskiin.

Lue lisää