Tutkimuksessa tarkasteltiin koronapandemiasta johtuneen rajoitus- ja poikkeusajan alkuvaihetta (kevät 2020) ja selvitettiin, erosiko koronapandemiaan liittyvien kielteisten tunteiden (koronatunteet) voimakkuus kevään eri vaiheissa vastanneiden välillä. Lisäksi selvitettiin, oliko luontoulkoilulla yhteyttä koronatunteisiin ja miten koronatunteet olivat yhteydessä luontoyhteyteen ja luonnossa koettuihin vaikutuksiin. Osallistujista, jotka olivat 19–84-vuotiaita (n = 714), suurin oli naisia (85 %; keski-ikä 44 v). Aineiston analyysissa käytettiin määrällisiä (varianssi- ja regressioanalyysit) ja laadullisia (sisällönanalyysi) menetelmiä. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronasta oli vähäisempää kevään lopussa kuin alussa vastanneiden joukossa. Luonnossa koettujen vaikutusten perusteella oli mahdollista erottaa ryhmät: luonnossa elpyjät ja tervehtyjät sekä luonnon vaikutukset ristiriitaisina kokevat. Luonnossa tervehtyjillä koronatunteet helpottuivat vahvemmin kuin elpyjillä ja ristiriitaisilla. Luontoulkoilu ja luontoyhteys selittivät koronatunteiden helpottumista, ja luontoyhteys muunsi luontoulkoilun ja koronatunteiden helpottumisen suhdetta.

Avainsanat: koronatunteet, luontokokemus, luontoulkoilu, luontoyhteys, koetut vaikutukset luonnossa