Kognitiivisten testien käyttö perustuu tietoon testattavien kykyjen jakautumisesta normaaliväestössä. Monet taustatekijät, kuten ikä, vaikuttavat merkittävästi odotettuun testisuoriutumiseen. Suomalaisia viitearvotietoja tarvitaan lisää. Tässä artikkelissa kuvataan tervettä työikäistä väestöä edustavan joukon suoriutumista yleisesti käytetyissä kognitiivisissa testitehtävissä pyrkimyksenä lisätä niiden käyttökelpoisuutta kliinisessä päätöksenteossa. Lisäksi tarkastellaan iän merkitystä kognitiivisen suoriutumisen eri alueilla. Aineistona käytetään Kelan tukemaan AINO-tutkimusprojektiin rekrytoitua verrokkiryhmää. Tutkimushenkilöiden (N = 50) kognitiivista suoriutumista ja ikäkohtaisia eroja kuvataan testipistemäärien ja muiden kliinisesti merkittävien muuttujien avulla. Nuoret (23–49 v.) suoriutuivat vanhempia (50–64 v.) paremmin kielellisen muistin, visuospatiaalisen havaitsemisen ja psykomotoriikan alueilla. Tehokasta toiminnanohjausta edellyttävä suoriutuminen oli vanhemmassa ikäryhmässä virhealttiimpaa kuin nuoremmassa. Joissain tehtävissä ikäryhmäeroa ei havaittu, ja laskutehtävissä suoriutuminen oli vanhempien ryhmässä nuoria parempaa. Virhesuoriutumista havaittiin jossain määrin myös aivotoiminnan häiriöitä seulovissa tehtävissä. Tulokset sopivat aiempiin tutkimushavaintoihin iän vaikutuksesta kognitiiviseen suoriutumiseen. Artikkeli vastaa osaltaan todettuun suomalaisten viitearvotietojen tarpeeseen.

Avainsanat: viitearvot, kognitiivinen suoriutuminen, neuropsykologiset testit, ikäryhmät