Äänen synnyttämä paineaalto saa korvamme tärykalvon, sitten kuuloluut ja lopulta sisäkorvan basilaarikalvon liikkumaan. Tämä aiheuttaa karvasolujen liikkeen, mikä lähettää sähköimpulsseja kuulohermon säikeisiin. Kun kuurous johtuu karvasolujen vakavasta vaurioitumisesta, sisäkorvaistute (SI) auttaa kuulemaan. SI:n puheprosessori muuttaa 12–24 taajuuskanavalta poimitut äänen verhokäyrät digitaalisiksi signaaleiksi. Ne muuntuvat ihonalaisessa istutteessa sähköisiksi signaaleiksi, jotka siirtyvät sisäkorvan elektrodiketjun elektrodeihin. Nämä lähettävät sähköisen signaalin kuulohermoon. Vaikka SI mahdollistaa puheen havaitsemisen, kaikki äänteet eivät välity sillä tarkasti. SI-lasten puhekielen taidot vaihtelevat ja jäävät usein heikoiksi.
Mielenterveytemme on vahvasti sidoksissa muihin ihmisiin. Sosiaalisen vuorovaikutuksen määrällä ja laadulla on merkittävä rooli niin mielenterveydessä kuin yleisessä hyvinvoinnissa ja terveyskäyttäytymisessä. Tämä on nähtävissä jo varhaislapsuudessa. Varhaisen vuorovaikutuksen tutkijat (mm. Trevarthen & Aitken, 2001) ovat osoittaneet, että sensitiivisesti vastavuoroinen vuorovaikutus vauvan ja tämän hoitajan välillä on edellytys lapsen normaalille kehitykselle. Rakastava ja huolehtiva vuorovaikutus tarjoaa vauvalle peilin, joka välittää lapselle hyväksyvän ja positiivisen kuvan hänen minuudestaan ja ympäröivästä maailmasta. Täten vastavuoroinen vuorovaikutus luo pohjaa lapsen itsetunnolle ja mielenterveydelle. Tämä kehitys jatkuu aikuisuudessa.
Tutkimukseni taustalla on liiketoiminnan kehittämistarve kahdesta näkökulmasta: a) nykyisen liiketoiminnan kuvaaminen ja siten liiketoimintaprosessien parantaminen ja b) uuden liiketoiminnan luominen keräämällä tietoa asiantuntijoilta eri puolilta organisaatiota. Tavoitteena on innovaatioiden luominen ja kaupallistaminen. Näkökulmille yhteistä on asiantuntevien yksilöiden tiedon ja osaamisen hyödyntäminen: Miten jäsentää kerättävää tietoa? Miten edistää kerätyn tiedon jakamista asiantuntijoiden välillä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi?
Tämänhetkisen tutkimuksen valossa ylipaino näyttäytyy ratkaisemattomana ongelmana. Tutkimukset painonpudotusohjelmista ovat osoittaneet, että paino putoaa ohjelman aikana mutta nousee takaisin sen päätyttyä. Menetelmät, jotka toimivat nopeaan painonpudotukseen, eivät toimikaan pitkällä aikavälillä. Painonpudotusohjelmat pyrkivät lisäämään syömisen kontrollia esimerkiksi säännöllisellä punnituksella, syömisten kirjaamisella, houkuttelevien ruokien poistamisella näkyvistä ja muuttamalla ruokaan liittyviä ajatuksia ja uskomuksia. Usein painonpudotusohjelmissa annetaan myös tarkat ohjeet syömiseen. Vaikka näillä menetelmillä onnistutaan pudottamaan painoa, tulokset osoittavat, että kontrollia ei pystytä ylläpitämään pitkällä aikavälillä.
Eettinen ruoanvalinta – ruoan valitseminen ennemminkin moraalisten kuin itsekkäiden syiden perusteella – on yleistynyt. Tämä näkyy esimerkiksi luomutuotteiden ja reilun kaupan tuotteiden kulutuksen kasvuna. Eettinen syöminen puhuttaa myös mediassa. Esimerkiksi Yleisradio uutisoi kesäkuussa, että vegaanisesta ruoasta on tullut kauppojen myyntihitti. Edelleen painotettiin, että kasvisruokailu on laajentunut pienen porukan puuhastelusta massojen trendiksi. On kuvattu viime aikoina sitäkin, miten uusi kasviproteiinin lähde – suomalaisinnovaatio nyhtökaura – suorastaan viedään käsistä. Myös välineitä auttamaan eettisissä ruokavalinnoissa on luotu: esimerkiksi Ilmastodieetti.fi-sivusto, jonka avulla voi arvioida valinnan ilmastovaikutuksia, ja WHO:n opas vastuullisempiin kalavalintoihin.