Kumppanin etsiminen käyttäen erilaisia verkkopalveluja on suosittua ja melko vaivatonta. Onko tällainen deittailu kovasti erilaista kuin perinteinen? Entä löytyykö sopiva kumppani helpommin netin kautta kuin perinteisillä treffeillä? Asiaa pohditaan uusimmassa Psychological Science in the Public Interest –lehdessä.
Talousalan lehdet ovat viime aikoina julkaisseet aivotutkimuksen ja psykologian alan juttuja niin usein, että jopa alaa seuraamaton ihminen (minä) on niihin törmännyt. Tekniikka&Talous julkaisi huhtikuussa kaksikin älykkyyteen liittyvää artikkelia: Tutkijat selvittivät, missä äly sijaitsee aivoissa ja Tutkijat löysivät älykkyysosamäärää säätävän geenin . Nordean blogissa Arvopaperi.fi:ssä taas kerrotaan älykkyysosamäärän vaikutuksesta tuottoihin.
Katso ensin vasemmalla, katso sitten oikealle, vielä kerran vasemmalle, sitten vasta auton alle. Näin sanailimme kavereiden kanssa lapsena. Nyt aikuisena huomaan, että liikennevalot eivät suinkaan vähennä ympärille katselemisen tarvetta. Kaduilla tuntuu olevan hämmästyttävän paljon värisokeita kuljettajia, jotka ajavat niin vanhoilla vihreillä, että minä näen jo punaista.
Viksu on Suomen Akatemian tiedekilpailu lukiolaisille ja sen vuoden 2011 voittajat palkittiin kaksi viikkoa sitten. Tiedekilpailun tarkoitus on lisätä nuorten kiinnostusta tieteeseen ja tutkimukseen.
On sangen tahditonta ja tekopyhää vertailla kansainvälisen ja kotimaisen tieteen tuloksia. Kummatkin ansaitsevat rahoituksensa ja paikkansa. Professori Timo Sorsa esitti pitkäperjantain Hesarissa tällaisen vastalauseen. Lausahdus toi mieleen esimerkin siitä, että joskus tutkimus voi olla samanaikaisesti sekä korostetun kansainvälistä että kotimaista: toissa viikolla ensimmäiset tulokset rokotteen ja narkolepsian yhteydestä raportoitiin samanaikaisesti sekä ulkomailla että kansallisesti.
Kaksi viikkoa sitten kirjoitin maanantaiblogissa seiskaluokkalaisista, jotka valitsivat innokkaasti seuraavan lukuvuoden valinnaisaineita. Pidin valinnaisuutta motivaation kannalta erinomaisena asiana. Viikko sitten sunnuntaina Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müller kritisoi Helsingin Sanomissa oppilaiden valinnan mahdollisuuksia peruskoulussa ja toisella asteella. Hän perusteli kantaansa otsalohkojen kypsymisellä. Müllerin mukaan liika valinnaisuus voi synnyttää rasitustilan. Ja viime perjantaina Suomen Lukiolaisten Liitto julkaisi lukiolaisten hyvinvointitutkimuksen Onnelliset opintiellä? ja sen mukaan valinnaisuus lukiossa on yksi tärkeä hyvinvointiin yhteydessä oleva tekijä lukiossa.
Viime sunnuntaina silmä pysähtyi Hesarin vieraskynään; psykologian osaamista esiin nostavia kirjoituksia näkee harvoin sanomalehden etusivulla. Pekka Järvisen kirjoitus myös onnistui kuvaamaan harvinaisen osuvasti, miksi päättävissä elimissä tarvitaan psykologista asiantuntemusta.
Olen viime viikkoina jutellut seiskaluokkalaisten kanssa pienryhmissä heidän kahdeksannen luokan valinnaisainevalinnoistaan. Pienessä ryhmässä on helppo ja kiva jutella seiskaluokkalaisten ajatuksista koulusta ja tulevaisuudesta. Minulle on käynyt täysin selväksi, että seiskat tykkäävät koulussa kotitaloudesta. Seuraavana lempiaineiden listalla ovat liikunta, kuvataide, musiikki ja tekstiili- tai tekninen työ. Jos seiskaluokkalainen saisi päättää, niin lukujärjestyksessä olisi joka päivä taito- ja taideaineita tai liikuntaa. Valinnaisaineiksi he valitsevatkin pääasiassa näitä aineita. Ja valitseminen on ihanaa - saa itse päättää jostain, mitä ensi lukuvuonna opiskelee.
Tieteellisten lehtien lukija näkee vain lopputuloksen, joka on useimmiten huomattavasti alkuperäistä versiota joka suhteessa parempi kirjoitus. Ei ihme, onhan esitelty lähestymistapa, tutkimusmenetelmät, tulokset ja johtopäätökset mankeloitu kahden tai kolmen tutkijan toimesta. Tällainen tieteellisten lehtien vertaisarviointi takaa, että lukijat saavat mahdollisimman pätevää tutkittua tietoa. Mutta kyllä se vaatii työtä meiltä arvioijiltakin.
Lukion opona minulta meni aamukahvi väärään kurkkuun lukiessani talvilomalla Helsingin Sanomista, että lukiosta saa vähän eväitä elämään. Artikkelissa kerrottiin 22.2. julkaistusta Koulutuksen arviointineuvoston raportista Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta . Koulutuksen arviointineuvosto kutsui yli 34 000 vuoden 2007 uutta ylioppilasta vastaamaan nettikyselyyn. Kutsuun vastasi alle 30 %:a sen saaneista. Raportin kirjoittajat pitävät aineistoaan poikkeuksellisen laajana. Lisäksi raportin toisessa osassa on haastateltu 122 korkeakoulujen edustajaa.